sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Oma koppa -inspiroiva kirja käsityöläisille ja haaveilijoille myös




Virpi Siiran käsityöt ovat inspiroineet minua jo vuosia. Uskomattoman luova ja kekseliäs nainen Oma koppa -blogin takana. Oli kiva seurata hänen kirjaprojektiaan vaikka blogi pitikin pientä taukoa jossain vaiheessa. Olin heti ensimmäisten joukossa ostamassa kirjaa, sen sai ennakkotilata Adlibriksestä. En ole vielä itse tarttunut kirjan inspiroimana koukkuun, lähinnä vain ihaillut kuvia ja miettinyt mitä itse keksisikään seuraavaksi. Vielä on kesken se Kalastajan vaimon jämälankahame, josta taitaakin tulla takki. Olin luonut liikaa silmukoita ja työ on nyt aivan liian leveä hameeksi :)

Käytiin tänään Herttoniemessä pihakirppiksillä, voi jee että oli ihana tunnelma. Siellä olisi kyllä ihana asua, harmi että asunnot ovat niin järjettömän kalliita sillä suunnalla. Ei muutakun lottokuponkia täyttämään...Löysin tyttären kanssa muutaman kivan vaatteen ja mies osti alansa kirjan: joku typografia opus. Kyllä sisällä asuu vieläkin pieni Sulo Vilén, ihanaa kun halvalla saa shopattua jollekin toiselle tarpeetonta :).

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Aurinkoa ja kirppislöytöjä

Eilinen ilta kruunasi arjen kiireet, kipitin miehen kanssa Vuosaaren huipulle. Asumme aika lähellä ja taitaa olla niin että minä en ole tuolla ihan korkeimmalla huipulla koskaan käynyt. Ja tosiaan yli 15 vuotta tällä seudulla on jo asuttu. Puolessavälissä rinnettä olen joskus käynyt kääntymässä. Paikka on satumaisen ihana. Sinne kannattaa mennä katselemaan auringon nousua tahi laskua. Upeat maisemat.

Tänään kävimme pitkästä aikaa Hietsun kirppiksellä. Tein "huippulöytöjä": ihana vihreä nahkasormus (50senttiä), muutama tunika (3 & 4 euroa), ja Filippa K velourpöksyt 5 euroa, jee! Kirppiksen jälkeen käytiin hallissa kahvilla ja siitä suuntasimme keskustaan moikkaamaan ystäviä. Matkan varrella Bulevardilla oli pihakirppis. Sieltä mukaan tarttui ihana vanha (todella pölyinen ja muutenkin vähän kellahtunut...)Ekenäs kartta kehyksineen. Taulu maksoi kokonaista 2 euroa! Ja se löysi paikkansa yläkertaan menevien rappusten seinältä, kotoisaa!

Onpa ollut ihana viikonloppu, kyllä tuo aurinko vaan saa ihmeita aikaan. Siis sisäisesti, en tuosta ruskettumisesta niinkään ole innostunut :).

Lopuksi vielä kännykkäkuvia tältä päivältä ja eiliseltä vuorikiipeilyltä.



maanantai 21. huhtikuuta 2014

Lehtipinon häivytystä, ja samalla puhdistuu myös mieli

Siinä se nyt on, oikeasti noin metrin pienempi lehtipino. Niitä vaan kerääntyy. Ei lehdet lukemalla lopu :D. 

Olen pitkittänyt tuon pinon siivoamista pitkään. Nyt on kumman kevyt olo kun sain järkättyä lehdet. Osa meni kirjahyllyyn (käsityö- yms lehdet joihin haluan palata), osa meni kierrätykseen (ne jotka olen jo lukenut), ja osa jäi tuohon laatikkoon odottamaan lukijaansa. Ihan söpö pieni pino. Pitäisi pitää tuota korin reunaa rajana, uusia lehtiä ei hommata ennenkuin vanhat on luettu.
Seuraava puhdistava pino on rappusten alla oleva tyhjä tila johon on kerääntynyt vaikka mitä. Meillä on hassun vähän säilytystilaa vaikka huoneistossa on yli 100 neliötä. Tuo rappusten alaosa on näppärä paikka minne voi "piilottaa" tavaroita. Nyt vaan sinnekään ei mahdu enää mitään, ja kaikista kivointa olisi että tila olisi ihan tyhjä. Tosi jonkun kivan pienen valaisimen sinne voisi laittaa.... Palataan tähän kun tila on tyhjänä.

Huomenna koittaa taas arkinen puurtaminen. Ihanaa kun on lyhyt viikko edessä, jotenkin tämä kevään valoisuus saa aikaan sen että omia puuhailuja olisi paljon kivempi tehdä kun töitä. Tosin aina vapaan jälkeen arki tuntuu vaikealta mutta vapaakaan ei tuntuisi miltään ilman arkea. Hurraa huomiselle arjelle!

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Aurinkoisia ja lämpimiä hetkiä, ihanaa pääsiäistä kaikille!

Pitkänperjantain hypetystä oli ihanan aurinkoinen keli! Eilen taisi olla ensimmäinen oikea kevätpäivä. Itsekin innostuin lähtemään juoksulenkille kun vihdoin tarkeni ilman pipoa ja hanskoja. Ja aah sitä tunnetta kun vapaapäiviä on vielä 3 edessä. Kyllä tämä pääsiäinen katkaisee kivasti arjen puurtamisen. Itse en niinkään hengellinen ihminen ole ja nautin lähinnä tästä vapaasta jota pääsiäisen kunniaksi voi viettää. 

Ohessa kuvia eiliseltä juoksulenkin jälkeiseltä "iltalenkiltä". Kipitin miehen kanssa illalla tutustumaan uuteen "lähiravintolaan" noin kahden kilometrin päähän kotoa. 

Rastilan Kartanoon on avattu uusi kiva Ravintola Lähiö. Viime kesänä kävimme kerran Villa Villingenäsin Frittibrunssilla ja nyt samaiset yrittäjät ovat avanneet ravintolan Rastilaan. Lähiössä tarjoillaan illallista, lounasta, aamiaista ja brunssi. Ei olla ehditty vielä testaamaan kun hanaolutta ja Coronaa, mutta ihan varmasti mennään ainakin brunssi kokeilemaan.

Tänään teimme päiväretken Tampereelle. Kävimme katsastamassa Andy Warholin näyttelyn Sara Hildénin taidemuseossa. Näyttely oli hieno, mutta itse petyin tuotteistukseen. Odotin että museolla olisi ollut enemmän Warhol-tuotteita myytävänä. Oli vain 1 kirja & muutama postikortti. Lieneekö museo laiskana vai eikö muka näyttelyyn olisi saanut mukaan pientä myymälää josta olisi voinut ostaa Warhol -kyniä, -vihkoja, -laukkuja, -t-paitoja yms.?! Kenties ekologinen päätös?

Museon jälkeen kävimme Kauppahallissa syömässä ja piipahdimme Studio 25:ssa. Mies ja tytär löysivät itselleen farkut ja minä uuden tuoksun: Barfly. Tämä unisex-tuoksu on tosi raikas uusi tuttavuus. Käykää kurkkaamassa täältä lisätietoa.

Kiertelimme vielä päivä päätteeksi hetkisen verran Tampereella ja minä ihailin taas vanhoja teollisuusrakennuksia ja punaista tiiltä! 

Pitkä varjo iltalenkillä.
Rastilan Kartano, Ravintola Lähiö.

Upea Vartiokylänlahti
Muisto viime kesältä, Villa Villngenäs.




Rastilan Kartano




Andy Warhol, Sara Hildénin taidemuseo














Virkkasin uuteen työpaikan tunnisteläpyskään äänetömän kaulanauhan ilman mitään kilkuttimia ja renkuloita. Tiistaina sitten selviää miten tuo virkutin toimii käytännössä. Onneksi siihen on vielä aikaa ainakin pari päivää...

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Tilanne vaatii tärpättiä

Sattuipa tänään jotain mitä ei tällä kohta 14-vuotisella äitiyden uralla ole koskaan tapahtunut. Lapsukainen kiikutti äidin pesupalveluun purkan tahrimat farkut! Hän oli kahvilassa saattunut istumaan tuoliin josta oli jollain ihme konstilla tarttunut monta eri kokoista tahraa purukumia -yöööök! 

Googlailin tahranpoisto-ohjeita ja osa suositteli pakastamista, osa suositteli teipillä tarroittamista, mutta parhaan niksi korren veti tärpätti! Ajattelin kokeilla kun muillakin se tuntui toimivan ja hurraa: purkkaa ei ole pöksyissä enää. Heitin farkut vielä pesukoneeseen että saan tärpätin hajun pois. Toivottavasti puhdistuvat siellä lopullisesti!

Aamulla muuten muistin kahvia keittäessä että pääsiäisruohot piti istuttaa illalla. Tai oikeastaan viikonloppuna. Löysin onneksi multaa ja siemenet olin sentään ajoissa ostanut. Heitin ne multaan ja kelmutin vielä josko se nopeuttaisi ruohon kasvua. Eihän niiden tarvitse täydessä terässä heti perjantaina olla, ei tässä niin tarkkoja olla. Pääasia että ruohot ovat nyt tulossa ja kohta päästään nauttimaan neljästä vapaapäivästä.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Hyviä vai huonoja (teko)syitä?

On ollut taas kovin hiljaista täällä blogin puolella. Olen listannut mielessäni hyviä tekosyitä hiljaisuuteen:
  • ei ole muka aikaa
  • huono valo asunnossa
  • en saa aikaiseksi tekstiä enkä kuvia
  • ihan tylsiä juttuja, ei ketään kiinnosta minun ajatukseni
Ja kaikki nämä syyt ovat hauskoja siinä mielessä, että olen kuitenkin kuvannut asioita ja suunnitellut postauksia. 

Sitä on niin helppo olla aloittamatta asioita. Ja niin vaikea aloittaa! Mikähän siinä onkin että toimeen tarttuminen on välillä ihan älyttömän vaikeaa, mutta sitten kun puuhaan ryhtyy ja nautiskelee tekosiensa tuloksia niin harmittelee ettei toteuttanut aikomuksia aikasemmin.

Tänään esim. kun tulin töistä ja ajattelin että en millään viitsi tehdä herkkulevitettä leivälle. Niin paljon helpompaa olisi ollut vain laittaa Voimariinia (kyllä kutsun Oivariinia vielä Voimariiniksi, ja NAUHOITAN Kauniit ja Rohkeat yms. hassua). Tässä nyt kuitenkin istun tyytyväisenä masu täynnä yrttilevitteellä voideltua leipää. Ja kyllä kannatti, oli paljon parempaa kuin pelkka margariini ja siivu juustoa. 

Välillä mietin että voisin kirjoittaa myös pelkkiä tekstipostuksia ilman kuvia. Mutta haluan kuitenkin että tämä on myös kuvapäiväkirja. Pelkän tekstin tuottaminen toki olisi paljon helpompaa, mutta en nyt ainakaan tässä vaiheessa halua pelkkää tekstiä tuottaa. Siispä nyt tämän lusmuilupostauksen päätteeksi liitän mukaan kuvan joka on jäänyt julkaisematta joidenkin alussa esiteltyjen tekosyiden vuoksi.




ps. Ja miten hyvä tunne tästä tulikaan kun saa aikaiseksi päivitettyä blogia, jiihaa!